keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Uusi aamupalarakkaus: mysli

Olen viimeiset pari vuotta lusikoinut lähes joka aamu leipäläpeeni lautasellisen veteen ja maitoon tehtyä kaurapuuroa raejuustolla, kanelilla ja kookosöljyllä höystettynä. Suolaa en ole puuroasioissa käyttänyt, sillä samasta satsista syö tietysti myös meidän parivuotias taaperomme. Vaikka olenkin suuri aamujen ja kukkupäisten kaurapuurolautasten ystävä, niin välillä - etenkin viikonloppuisin - puurokin tökkii. Silloin suuhun sujahtavat mieluummin ruikkariviipaleet, rahkasmoothie tai kananmuna eri muodoissaan.

Etsiskelin pitkään kaupoista aamupalarepertuaariani laajentamaan myös sopivaa mysliä. Vaikka tutkailin valikoimaa yhdessä sun toisessa kaupassa, löytyi jokaisen pussin ja pahvilootan sisälmysluettelosta jotakin ei-niin-mairittelevaa kuten rusinoita, 60g sokeria, kuivattuja (ja ehkä jopa sokeroituja) hedelmiä tai vehnää jossakin kumman muodossa. 

Onnekseni satun omaamaan niin mahtavan ja suunnilleen samameininkisillä makunystyröillä varustetun opeystävän, että kun puheeksi tuli myslipuuhat, kertoi hän löytäneensä Pipsa Hurmerinnan kokkausopuksesta aika lailla täydellisen mysliohjeen. Ystäväni innoittamana pistin sitten eräänä männä lauantaina tohisemaan.

Mysliin tarvitsin näitä aineksia:
1 dl agavesiirappia, vaahterasiirappia tai hunajaa (itse sekoitin vaahteraa ja hooningia vajaan desin verran)
4 rkl neitsytkookosöljyä
1 tl kanelia
1 tl inkivääriä
ripaus merisuolaa
5 dl luomukaurahiutaleita
oman maun mukaan (eli runsaasti) pähkinöitä kuten pekaani- ja cashewpähkinöitä
1 dl kookoshiutaleita
seesaminsiemeniä

Sitten etenin pauttiarallaa näin:
- kiehautin siirapin, öljyn ja mausteet kattilassa,
- mittasin suureen kulhoon kaurahiutaleet, pähkinät, kookoshiutaleet ja siemenet,
- sekoitin siirappiseoksen kuiviin aineksiin,
- kaadoin seoksen leivinpaprun päälle ja iskin uunin keskitasolle 170 asteeseen vajaaksi puoleksi tunniksi,
- sekoitin seosta liian harvoin,
- enkä antanut myslin jäähtyä pellillä rauhassa vaan napostelin namiskuukkeleita pähkinöitä poikani kanssa minkä kerkesin.
- Loput myslit sijoitin kivaan, ilmatiiviseen pusilarkkiin käden ulottuville. 

Itse olen napostellut ko. mysliä sellaisenaan, luonnonjogun kanssa, smoothien kyytipoikana sekä mantelimaidolla kostutettuna. Ja kyllä maistuu!


1 kommentti: