Aamiaisten kuningatar

Maailman iisein ja parhain uuden päivän kruunajainen. Ja kaiken kukkuraksi terveellinen moinen.

Tarvitset vain yhtä monta banskua kuin kananmunaakin, kuorit molemmat ja vippaat kulhoon, surautat sauvasekoittimella mössöksi ja isket pannulle kookosöljylätäkköön ottamaan väriä pintaan.

Halutunlaisen rusketuksen saavuttamisen jälkeen siirrät banskuplätyn lautaselle, lurautat päälle nokareen maustamatonta jogurttia, lisäät ripauksen kanelia ja rohkeasti vaikkapa pakastemustikoita sekä -vadelmia. Ja eikun ääntä kohti! Mmnom.

Astetta terveellisemmäksi banaaniasia muuttuu, kun harrastat keltuaisten syrjintää eli laitat yhden kokonaisen kananmunan tilalle kaksi valkuaista. 

Kiireettömien aamujen fanina ängen samaan yhteyteen muutaman muunkin otoksen brunssieväistämme viime kesältä.

 

Kyytiä jenkkiksille

Tänään muut haastelaiset hikoilevat jälleen Miran käsittelyssä, joten minun pitää tyytymäni hikoilemaan auringon alla ja muistelemaan parin viikon takaisia ryhmätreenejämme. Tuolloin HIIT-tyyppisessä tehorääkissä oli mukana mm. nämä liikkeet:

Kylkilankku.

Lankutukseen sai lisää tehoa nostamalla päällä olevan jalan ylös.

 

Ja sitten vielä lankkua suorillekin vatsalihaksille.

Lopuksi tietysti pikkuisesti venyttelyä (joka ainakin minulta aivan liian usein jää kokonaan tekemättä).

 

Taas 25 vee!

Uujeea, 25.2. on hieno päivä täyttää jälleen 25 vuotta! Ties mitä sitä synttärien kunniaksi onkaan luvassa. Ehkäpä tiukkaa treeniä Karibian auringon alla.

Iki-ihanan Muumi-kupperon sain jo etukäteislahjaksi! <3

Yli puolivälin ajatuksia

Neljäs treeniviikko on ollut osaltani hieman poikkeavanlainen. Kolme ekaahan sujuivat täysin suunnitelmien mukaan (2-3 Hypoxia + 3 salitreeniä + 1 ryhmätreeni/ vko), mutta neljännellä viikolla osa treeneistä siirtyi Huumalta astetta lämpimämmille leveyspiireille. 

Koordinaattien muutos ei tosin tarkoittanut sitä, etteivätkö treenit olisi tulleet hoidetuksi muualtakin käsin yhtä tunnollisesti ;)

Neljännellä haasteviikolla kuvioihin astui siis uuden treeniohjelman lisäksi päivitetty ruokavalio. Aloin syödä useammin ja hieman enemmän kuin aiempien viikkojen aikana. Aluksi ruokamäärä tuntui todella haastavalta saada sisäistetyksi, mutta eritoten uuden saliohjelman myötä alkoi kuudes ateria olla paikallaan. Useimmiten välipaloina suusta alas ovat sujahtaneet banaanilla, purkkiananaksella tai pakastemustikoilla terästetty rahka sekä double chocolate -pudding.

Uusi treeniohjelma oli puolestaan rakkautta ensirääkkäyksellä. Sain paikat (mm. reiden lähentäjät ja koko selän) niin kipeiksi, että liikkumiseni sai koko loppuviikon ajaksi jonnin verran koomisia piirteitä, sillä joka paikkaa koski ja kiristi - hyvällä tavalla!

Eipä tässä sitten muuta kuin että sietäisi jatkua tämmöisen haasteen pidempäänkin! En millään malttaisi lopettaa parin viikon päästä, kun on näin mahtava vauhti päällä!

Evästeet

Näillä eväillä jaksaa lomailla. Nyt Karibian auringon alle seilaamaan. Life is good!

Aamuaerobisella

Kunpa aamuaerobiset olisivat aina yhtä paisteisia.

Welcome to Miami!

Aamupala oli hyvä aloittaa näistä tunnelmista.

Seuraavaksi aamulenkille South Beachille :)

Spinning

Ah, neljännellä viikolla Mira oli keksinyt haasteryhmämme päänmenoksi tiivissykkeistä sisäpyöräilyä intervalleilla höystettynä. Itsehän rakastan kyseistä lajia aikas lujaa, joten oli mahtavaa hypätä taas pitkästä aikaa pyörän selkään ja antaa jalkojen rullata.

Helpolla Mira ei taaskaan meitä päästänyt, sillä emme suinkaan saaneet polkea tuntia tasaista tahtia vaan matkan varrelle sattui niin kävelyosuuksia selkä suorana kuin takareisienkin hapotusta pitämällä peppu mahdollisimman takana mutta silti irti penkistä. Lisäksi etureidet saivat maukkaasti tuntumaa pitojen aikana.

Tunnelma oli tämä.

 Tunnin lopuksi kiittelimme vallattoman pippurista vetäjäämme, ja muutama rohkea uskaltautui yhteiskuviinkin tehopakkauksen kanssa :)

 

Hemmottelua

Maanantain kunniaksi oli vuorossa kuplien tahdittamat päikkärit Hypoxissa sekä tulevan lomamatkan fiilistelyä räpsyripsien, geelikynsien ja tyvikasvun värjäyksen muodossa. 

Ripset loihti Day Spa Freshin kaunis Nelli.

 

Ja tässä lopputulos.

 

 Palvelu oli ihanan ystävällistä, ja ripsistä tuli juuri sellaiset kuin halusinkin! Ripset eivät tosin olleet täysin uusi tuttavuus, sillä kävin syksyllä laitattamassa myös hääräpsyttimet + -meikin Nellillä. Osaaviin käsiin on helppo luottaa suurempinakin juhlapäivinä :)

Tässä vielä valokuvaaja Jukka Kinnusen kuvasatoa syssymmältä.

Ja sitten taas nykyaikaan. Maanantain räpsyripseilyn jälkeen porhalsin poikani kanssa mammalaan, jossa sain väriä tukkaan ja pituutta kynsiin.

Rakkaan pikkuliskoni kynsistudiossa feattasi Chiquita.

Salillekin minä kuvittelin vielä edellisen päivän aikana meneväni, mutta PT:ni Ville käski pitämään välipäivän ennen uuden treeniohjelman starttia (ja hyvä että käski!!). Senpä takia maanantai-ilta sujui alla olevissa merkeissä (eli ei lainkaan hullummin).

No nyt tuntuu!! Esittelyssä uusi saliohjelma.

Mitä saa kun kirjoittaa kaiken kansan (myös PT:n) näkyville omaan blogiinsa, ettei saa väsytettyä jalkojaan loppuun asti treenin aikana?

No aivan tuhottoman rankan jalkakäsiselkävatsarääkkisaliohjelman, jonka jälkimainingeissa olo on uupuneempi kuin 15 kilometrin Meripäiväjuoksun jälkeen. Kädet tärisevät, reisiä hapottaa ja minkäännäköisten vaatekappaleiden päälle laittaminen tai pois ottaminen tuntuu...no, ei kovin ylelliseltä.

Eli oli kohtalaisen kova tiistaitreeni tälle tytölle. Kaikesta kivusta, tuskasta, parista käsivarsissa komeilevasta mustelmasta ja hillittömästä hien lennätyksestä huolimatta nautin treenistä aivan hillittömästi! Samalla pelottaa jo valmiiksi, milloin koittaa uusi salipäivä :D

Homma alkoi tällä kertaa maven tahdittamana. Asennon kanssa oli alkuun ongelmia, sillä olen jo usean vuoden ajan luullut tekeväni maastavetoja, mutta todellisuudessa kyseessä ovatkin olleet suorin jaloin maastavedot. No, enisweischön, kaduin jo ekan sarjan jälkeen "tarvin jalkoihini tuntumaa" -nurinoitani, sillä nyt sitä tuntumaa todella tuli - enemmmän kuin osasin odottaakaan.

Jalkaparkojen olotilaa ei myöskään helpottanut se, että seuraava liike oli epämääräisten käsivarsimustelmieni aiheuttaja: etukyykky tangolla. Ja sokerina pohjalla jalkojani odotti vielä penkille nousu käsipainojen kera (ai että se muuten poltteli!). Alakroppaan painottuvien liikkeiden jälkeen luulin olevani voiton puolella - mutta luulin väärin.

Mistään mitään tietämättömän oli helppo hymyillä (hetken).

Sain nimittäin saman tien maistaa supersarjana vinopenkkipunnerrusta sekä tavallista punnerrusta. Tässä piiskurin ottamia kuvia kivun ja ilon värittämästä haasterista.

Onnenhetkiä. Sain painot takaisin ylös!

Ja armaita punnerruksia uuteen ohjelmaan oli putkahtanut mukavasti lisää: jatkossa liikkeitä pitäisi vääntää 3 x 15 kappaletta. 

Menovettä nieluun ja etiäpäin. Lemppariliikkeeni eli punnerruksen jälkeen vuorossa oli toinen ehdoton suosikkini: avustettu leuanveto. Ja jostakin kummasta myös leukailuhommiin oli ilmaantunut saman verran lisää toistoja kuin punnerruksiinkin. Sain jopa kaikki määrätyt toistot tehtyä, mutta voin vannoa, etten olisi onnistunut moisessa ilman Villen henkistä tukea.

 

Ja vaikka näissä Villen ohjelmissa ei tauot muutenkaan ole olleet mitään järisyttävän pitkiä, niin seuraavissa käsiliikkeissä taukoja ei ehtinyt pitää sitäkään vähää (vain 20 sek). Vuorossa oli ojentajia alaviistosta käsin, hauiskääntöä tangon kanssa ja vipunostoa takaolkapäille (täysin uutta meikäläiselle).

 

Loppusilauksena pääsin rutistelemaan vielä vatsalihaksiani lantion nostoin sekä selinmakuulla. Treenin jälkeen olin aivan rättipoikkipuhkikatkikaikkeni antanut. Voin kertoa, ettei palkkari ole koskaan maistunut yhtä gourmetilta. Nyt se tuli todellakin tarpeeseen!

Palauttavan verryttelyn aikana Ville vielä antoi palautetta treenistä (oli kiva kuulla, että olen kuulemma kehittynyt aiempaa saliohjelmaa työstäessäni juuri niin kuin oli suunniteltukin) ja antoi vinkkejä jatkon varalle. Oli huippua treenata kera mahtavan PT:n, joka käskytti, tsemppasi ja valoi uskoa paitsi treenin loppuun asti niin myös tulevia haasteviikkoja silmällä pitäen.

Kiitos, Ville! :)