Haasteen toinen viikko on soljunut eteenpäin mukavalla höngällä: olen porhaltanut töistä kokouksiin ja kokouksista Hypoxiin, peuhannut perheeni kanssa ja nähnyt ystäviäni Espoota myöten sekä nauttinut treeneistäni tunnollisesti ryhmäkahvakuulailun sekä saliohjelmani parissa. Olo on väsynyt mutta onnellinen.
Olen itse asiassa asettunut niin mukavasti Huumaan, etten edes halua mielikuvitella aikaa tästä neljän viikon päähän, jolloin haastehuumailun viimeinen viikko koittaa. Tuntuu niin kodikkaalta kurvata auto Huuman pihaan, moikata aulassa pirteitä työntekijöitä ja suunnata aina yhtä ystävällisen Pauliinan tunnelmalliseen Hypoxi-hoitolaan tai jo aivan omalta tuntuvan treeniohjelman pariin TRX-remmien tykö.
Suurenmoisella jännityksellä odotan kuitenkin alkavaa viikkoa, sillä luvassa on niin PT-tapaamista, Hypoxia, kuulemani mukaan järjettömän tehokasta ryhmätreeniä kuin ruokavaliouudistuksiakin. Nyt unta palloon ja huomenna lisää tarinointia esim. tästä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti