Juoksulenkin jälkeen oli metkaa suunnata koiran, ipanan ja siipan kanssa kotisalille käyttelemään rautaa ilmassa.
Koska mukavat treenikamppeet nostavat motivaatiota, päätin sonnustautua seuraaviin releisiin:
Haastekuningatar-Mian kannustamana kokeilin, saisinko jo rempaistua muutaman leuan ilman avustuksia.
Tulos: en saanut. Ikioma kotipiiskurini nimittäin sanoi, että leuka pitäisi saada vedettyä täysin suorilta käsin niin että lähtöasennossa vain roikutaan tangossa, joten enhän minä sieltä ylös omin neuvoin noussut. Kuminauhan avustamana sain sen sijaan kiskottua sen verran monta vetoa, että nyt todellakin tunnen, missä se kuuluisa leveä selkälihas sijaitsee. Koskee nimittäin vieläkin.
Joku toinen sen sijaan veteli leukoja sitäkin kepeämmin.
Pikku Kookin otti vähän tuntumaa tankoon :P Oli muuten muksun ensimmäinen kerta kotisalilla, ja voin sanoa, että jäbä oli aivan haltioissaan kaikista painoista (ja kaikesta ylimääräisestä rojusta), joita salilta löytyi.
Iltaherkuksi maistui - mikäpä muukaan - kuin rahka banaanilla ja pähkinöillä kuorrutettuna. Nnjam.
Koska mulla ei ole asiantuntevaa salirimpuilijaa neuvomassa kotona, rehellisyyden nimissä täytyy sanoa ettei munkaan leuka lähde roikkumistilanteesta, vaan mulla on kädet suorana koska tanko on niin korkealla. Kokeilin roikkumista, en saanut vedettyä! Mut mulle mun leuka on tarpeeks leuka vielä tässä vaiheessa. Oli sekin sen verran kovan työn takana! :)
VastaaPoista