Tämän pötsin kanssa ei tee enää ihan kauheasti mieli lähteä julkisille paikoille treenailemaan, joten tämän jo valaaksi itsensä tuntevan himoliikkujan pitänee tyytyä vain lähikatujen asvaltin kuluttamiseen ja kahvakuulien keikutteluun olkkarin matolla.
Myös kaupoissa kiertely on oivaa hyötyliikuntaa (rahapussi tosin ei tykkää), ja niinpä kohtasimme viikonlopun aikana kaupoilla hillumisen ohessa myös joulupukin, jolta Klasu toivoi lahjaksi Salama-autoa ja äiti sitä, että pääsisi vihdoin eroon möhömahastaan. Toinen meistä (minä tai Klaus) uskaltautui myös istumaan joulupukin polvelle - arvaa kumpi? Vinkki: Joulupukin jalat ovat edelleen ehjänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti